|
Maataloussanastoa Huusholli:
talousaskareet kuten ruuanlaitto Irtolainen: henkilö, jolla ei ole
vakituista asuinpaikkaa Itsellinen: maaseudulla tilapäisansioilla
elävä vakituista tointa tai omaa maanviljelystä pitämätön tilaton henkilö Itseviikko: palkollisten vuotuinen vapaaviikko
pyhäinmiestenpäivän aikaan, yleensä vain tällöin oli mahdollista siirtyä
toisen talon palvelukseen Joutolainen: loinen (katso ao. määritelmää) Kartano: iso komearakennuksinen
maatila Lampuoti: itsenäisen tilan vuokraaja Lampuotitila: viljelykseen käytettäväksi
aiottu manttaaliinpantu vuokratila, joka
hallintansa puolesta on jonkun toisen tilan alainen Lampuotivero: tilan vuokra, josta vain pieni
osa maksettiin rahana Loinen: maaseudun tilattomaan väestöön
kuuluva, omaa asuntoa vailla oleva henkilö, joka korvauksetta tai pienestä
korvauksesta asuu toisen luona Maanomistaja: kartanon omistaja, talonpoika
tai pientilan haltija Maanvuokraaja: lampuoti, torppari tai
mäkitupalainen Maaton: vuodeksi kerrallaan pestattu
palkollinen tai tilapäinen työntekijä, joka ei omistanut tai vuokrannut maata Manttaali: maatilan veroluku, jonka
perusteella aiemmin määrättiin tiluksen maavero ja jolla on vieläkin
merkitystä jakoperusteena Manttaalikirja,
-luettelo:
henkikirja Manttaaliluku: useista eri maksuista yhdistetty maatilalle
manttaalin mukaan määräytynyt vero Muonamies: omassa ruuassaan maanomistajan
rakennuksessa asuva maataloustyöntekijä, joka sai osan palkastaan viljana,
maitona ym. tuotteina Mäkitupa: omalla tai vuokramaalla oleva
mökki, jonka asukas tavallisesti saa ainakin pääasiallisen elantonsa muualta Mäkitupalainen: mäkitupa-alueen vuokramies,
mäkituvan omistaja Palkollinen: palvelusväkeen kuuluva
henkilö, kuten pehtori, renki, piika tai muonamies Palkollisasetus. vuodelta 1805, säänteli
isäntien ja palkollisten suhteita Palkollissääntö: vanha laki vuodelta 1865,
säänteli isäntien ja palkollisten suhteita, kumottiin työsopimuslailla 1922 Palstatila: suuremmasta tilasta,
emätilasta, erotettu yksityisoikeudellisesti itsenäinen tila, jonka manttaali
ja verot sisältyivät emätilan manttaaliin ja veroihin; asetus vuodelta 1926
muutti palstatilat lohkotiloiksi Pehtori: maataloustyönjohtaja, joka
tavallisesti vastasi tilan maatalouden hoidosta Piika: maalaistalossa talon ruuissa
oleva naispuolinen palvelija tai palkollinen Renki: maalaistalossa talon ruuissa
oleva työmies Syytinki: kiinteistön kaupassa omistajan
itselleen tai muille pidättämä oikeus johonkin etuun esim. elinikäiseen
eläkkeeseen ja hoitoon Säteri,
säterikartano, -tila:
verosta vapaa aatelisen asumatila Säteriratsutila,
-rustholli, -rustitila: kruunulle perustettu säteri,
joka ratsupalvelusta vastaan luovutettiin entiselle haltijalleen tai joka
muuten sai pitää säterivapautensa Säterivapaus: aatelisen vapaus velvollisuudesta
maksaa veroa sen talon puolesta, jossa hän itse asui Taksvärkki: päivätyö, jota tehden
maksettiin talolle sen mailla olevan rakennuksen ja viljelysmaan vuokra Talo: itsenäinen rakennettu maatila,
joka on tavallisesti niin suuri, että viljelijä perheineen saa siitä
pääasiallisen elantonsa Talollinen,
talonpoika:
itsenäisen, varsinkin keskikokoisen maatilan omistaja Tinki: määräajassa suoritettavaksi
määritelty työmäärä Torpankontranti: torppaa koskeva isännän ja
torpparin välinen suullinen tai kirjallinen sopimus, jossa sovittiin mm.
taksvärkeistä Torppa: maanviljelystä varten
vuokralle annettu maatilan alue, jolla on tai jolle on aiottu rakentaa
tarpeelliset rakennukset Torppari: torpan vuokramiesoikeuden
haltija Torpparilaki: laki vuokra-alueiden
lunastamisesta vuodelta 1918 |